AJANKOHTAISTA

 

Laiturilla_2.jpg

 

VT-logo.JPG

 

 Palkinnot_2.jpg

Vertti tuulettaa_2.jpg

VERMUNTILAN TEMPON KIEKKOHISTORIAA

Jääkiekkoilulla on Vermuntilassa pitkät perinteet. Toiminta käynnistyi 1978 aikana jolloin kylän innokaat kiekkomiehet pohtivat jääkiekkotoiminnan aloittamista. Toiminta saatiin hiljalleen aluilleen ja pelattiinpa alkuun muutama harjoitusottelu Laitilan Padon joukkuetta vastaan. 1979 käynnistyneeseen kyläkiekkoon Tempon miesten joukkue lähti mukaan vuonna -80. Kyläkiekossa Tempolla oli joukkue aluksi miesten sarjassa ja nopeasti mukaan tulivat 80-luvun alussa juniorijoukkue ja ns. välisarjajoukkue, jossa pelasivat hieman varttuneemmat nuoret. Kyläkiekkoa pelattiin Raumaa ympäröivien kylien kesken ja ottelut olivat välillä erittäin kiivaita kylien välisiä yhteenottoja. Parhaimmat väännöt Tempo otti varmasti Ihoden Kirin, Unajan Urheilijoiden sekä tietenkin Eurajoen Lätkän kanssa. Tempo oli myös yksi kyläkiekon menestyksekkäimmistä joukkueista ja hallin kahvion seinällä on vieläkin rivi pyttyjä muistuttamassa kyläkiekkoajoista.

TEKOJÄÄAIKA MUUTTI TOIMINTAA

90-luvun alussa seura teki suuren päätöksen. Kylän vahvat urheilumiehet Seppo Metsäranta, Muisto Laine, Markku Jalonen sekä koko Vermuntilan ja Kulamaan väki olivat vahvasti Tempo menestyksen takana. Ilman näitä ihmisiä ei Vermuntilaan olisi koskaan noussut tekojäärataa, josta tuli myöhemmin toimiva kilpahalli. Idea tekojäästä heräsi elämään kaukalon laidalta ja siitä nousi lopulta sellainen kylän kansanliike, että ihmiset vauvasta vaariin olivat hanketta rakentamassa. Tekojään rakentamisessa yhdistyi kyläläisten saumaton ryhmätyö, jossa huomioon oli otettu kyläläisten erikoisosaaminen. Tarvittiinhan työmaalla metallialan, suunnittelun, rakennusalan ja monen muun alan erikoisosaamista. Ja sitä löytyi kylästä niin paljon, että tekojää nousi.

Tekojäähanke on Suomessa varmasti yksi ainutlaatuisimmista. Onhan se rakennettu melkein kokonaan kierrätyskamasta. Putket Varkaudesta, kylmäkone Pohjanmaalta. Siinä on ollut puuhamiehillä pelisilmä kohdallaan. Ja kiitos tietenkin kaikille niille talkootyöläisille, jotka ovat olleet hanketta rakentamassa. Näitä ihmisiä on ollut paljon!

Tekojään kanssa kehittyi myös vermuntilalainen jääkiekko. Viimeisenä kyläkiekkovuotena aloitettiin yhteistyö Ihoden Kirin kanssa ja perustettiin yhteiset joukkueet kyläkiekkosarjoihin. Samaan aikaan saatiin myös ensimmäinen valmentaja Tempoon kun raumalainen kiekkolegenda Kimmo Kolkka tarjoutui valmentajaksi. Ensimmäinen vuosi kului Kimmon punaisia Titan-luistimia tuijotellessa mutta seuraavana vuonna ankaran kesäharjoittelun jälkeen Tempo näytti nelosdivisoonassa, että se kuuluu suomalaiseen jääkiekkoperheeseen. Hulvaton nelosdivisoona kausi oli Tempolle läpihuutojuttu ja kauden päätteeksi joukkue nousi kolmosdivisoonan luonnonjäälohkoon.

Ensimmäiseen kolmosen kauteen Tempo pestasi värikkään raumalaisen jääkiekkovalmentajan. Maalivahtina huikean uran luonut Risto Kaitala otti Tempon joukkueen käsiinsä ja Riken aloitus oli ikimuistoinen. Sen varmasti muistavat ainakin ensimmäisissä harjoituksissa olleet pelaajat. Kimmon treenit olivat lasten leikkiä Riken karjuessa ja potkiessa hieman ylipainoisia Tempo pelaajia ylös pitkin Noitajärven mäkiä. Taisi monella käydä mielessä että mihinkä sitä oli lähdetty mukaan mutta niin vain kausi kului edellistalven malliin ja Rike potki Tempon kolmosdivarin hallisarjaan.

JÄÄHALLI JA MENESTYS JATKUI

Kolmosdivisoonakauden aikana tekojään kattamissuunnitelmat olivat käynnistyneet ja kauden loputtua työt olivat jo käynnissä. Talkooporukat uurastivat hallihankkeen kimpussa kuten oli tehty myös tekojäätalkoissa. Unelmana oli saada pystyyn oma halli ja taas pienen Vermuntilan ja Kulamaan väki oli työn touhussa. Peräänantamaton uurastus palkittiin ja Vermuntilaan nousi urheiluseuran oma jäähalli.

Ensimmäiselle hallikaudelle Tempo sai valmentajaksi suuren kiekkolegenda Topi Uusitalon. Topi oli nähnyt Kuusamon pallokarhujen touhut pohjoisessa, valmentanut HC Ganalia ja tehnyt pitkän päivätyön raumanseutulaisessa jääkiekossa. Hän jatkoi Riken linjoilla eli sai joukkueen oivaan lentoon ja kauden lopulta Tempo taisteli tosissaan noususta kakkosdivisoonaan. Kolmosessa kuitenkin pysyttiin mutta play off pelit antoivat uskoa toiminnalle. Samalla se osoitti monelle epäilijälle, että pienen kylän joukkue voi pärjätä isompien seurassa.

Toinen kolmosdivarin kausi toi mukanaan taas uuden valmentajan ja uudet kuviot. Ruorin otti Timo ”Tumba” Tahkoniemi ja toiminta jatkui tutuilla linjoilla. Tempo pelasi kohtuukauden ollen kakkosdivarin puolessa välissä. Tumban toinen kausi olikin pelillisesti kiinnostavampi. Hyvänä taktikkona hän oivalsi uuden punaviivasäännön, jota kokeiltiin länsirannikon kolmosdivarissa, joka nimettiin Länsirannikon liigaksi. Joukkue pelasi hyvän kauden ollen jälleen puolen välin paremmalla puolella ja kun sarjajärjestelmiä muutettiin nostettiin Tempo jääkiekon kakkosdivariin.

Kakkosdivari toi mukanaan koventuneen kilpailun ja valmennukseen saatiin taas uusi mies. Raumalainen Olli-Pekka ” Nalli ” Rajala otti Tumbalta vetovastuun ja luotsasi joukkuetta aina jouluun asti. Uusi sarjataso toi mukanaan pelaajille uudet kuviot ja jouluna Rajala ja joukkue purkivat sopimuksen hyvässä yhteisymmärryksessä. Loppukausi mentiin maalivahti Juha Mäkisen ja Seppo Metsärannan komennossa. Sarjassa säilyttiin. Seuraavana kautena valmennuksesta vastasi Juha Mäkinen, joka luotsasi Tempon taas kakkosdivarin kärkiporukoihin. Mäkisen kaudella alettiin jo valmistella pitkää menestyksen tietä. Tuleva valmentaja Jyrki Pönkkä pelasi viimeisen kautensa Mäkisen alaisuudessa ja otti keväällä Tempon haltuunsa. Tästä alkoikin kuusivuotinen ajanjakso, jonka aikana Tempo tuli tunnetuksi ympäri Suomea.   

Jyrki Pönkkä, SM-hopeamitalisti, kokemusta liigasta 100 ottelun verran ja satoja otteluja divisoonatasoilla. Hänen aikanaan Tempo on opittu tuntemaan ympäri suomea VT-HT:na ja Pönkän antaumuksellinen työ vei Tempoa ylöspäin. Kuusi vuotta on valmentajalle pitkä aika missä tahansa joukkueessa. Pönkän rento, hyväntuulinen valmennustyyli sopi Vermuntilan Tempon joukkueelle ja samalla se teki Tempohengestä yhden joukkueen vahvuuksista. Siinä missä muualla pelaajat ovat nostelleet pelaajapalkkioita Pönkän Tempo pelasi hyvällä hengellä ja hyödynsi hänen oivallista taktista silmäänsä tiukoissakin paikoissa. Voidaankin sanoa että ilman Pönkkää ei Tempo olisi urheilullisesti päässyt niin pitkälle. Meriittilistaan voi laittaa nousun Suomi-sarjaan, pysymisen siellä ensimmäisenä kautena ja pääsyn play-offiin toisella kaudella. Pönkän valmennuksessa on myös pelaajat menneet eteenpäin. Hyvänä esimerkkinä nyt Ässissä pelaava Patrik Fosrbacka, joka pelasi Tempossa ja sai sopimuksen Ässiin. Pönkkä aiheutti päänvaivaa myös Pohjois-Suomessa napapiirillä asti. Pönkän Tempo tiputti kaudella 04-05 koko Lapin ylpeyden Rovaniemen Kiekon pois play offien ensimmäisellä kierroksella. Mahtaa siellä lapissa poromiesten keskuudessa olla katkerat muistot Pönkän taktisista vedoista ja täällä etelässä on mukava ”Leukailla” Rokin kaadosta. Suuri kiitos Jyrkille kuuden vuoden menestysputkesta.

Kyläkiekko, tekojää, jäähalli ja Vermuntilan Tempo. Siinä sanoja jotka kohdistuvat aina yhteen mieheen. Pönkän viedessä valmennusta eteenpäin oli Vermuntilan hallin Presidentiksi kutsutun Seppo Metsärannan käden jälki näkyvissä joukkueen taustalla. Hän on mies vermuntilalaisen jääkiekon takana. Yli 30 vuotta on Seppo ollut toiminnassa mukana. Pienen seuran jääkiekkotoiminnan pyörittäminen vaatii energiaa ja voimavaroja. Näitä on Metsärannalta löytynyt. Joukkueenjohtaja omaa luokkaansa.

Kun seuran jääkiekkohistoriaa tarkastellaan taaksepäin voisi aiheesta kirjoittaa vaikka kirjan. Ihmisiä on ollut mukana satoja, ehkä tuhansia jotka ovat tuoneet oman mausteensa vermuntilalaiseen jääkiekkoon. Koska kaikkien nimet eivät mahdu tähän pieneen historiikkiin, Vermuntilan Tempo haluaa kiittää kaikkia mukana olevia ja mukaan tulevia, että olette tuoneet positiivista energiaa seuraamme.

JÄÄHALLI MYYTIIN

Yksi aika Vermuntilan historiaa päättyi jäähallin myyntiin vuonna 2013. Myyntiin päätyvien ratkaisujen taustalla olivat pääasiassa seuran taloudellinen tilanne ja vapaaehtoistyövoiman hiipuminen. Kaupunginkin kanssa käytiin neuvotteluja toiminnan jatkamisesta, mutta kaikkia tyydyttävää ratkaisua ei löytynyt. 

Seuralla ei siis enää jäähallia ole, mutta urheiluseura jatkaa toimintaansa muulla tavoin. Kyläläisten käytössä on pururata ja salivuorot Unajan koululla; harrastaa voi kävelyä, juoksua, jumppaa, sählyä, sulkapalloa, lentopalloa ja muuta mukavaa. Tempo ja kyläyhdistys järjestävät yhteistyössä erilaisia tempauksia, tapahtumia ja matkoja. Jokainen kyläläinen on tervetullut mukaan toimintaan!

Johtokunta ja liikuntajaos kaipaavat uusia aktiiveja suunnittelemaan ja päättämään seuran asioista. Sinua tarvitaan, jotta urheiluseuran tulevaisuus jatkuisi vireänä kohti tuleviakin vuosikymmeniä!